Mitä osatyökykyisyys on?

Osatyökykyiset ovat monimuotoinen ryhmä. Heihin voi lukeutua muun muassa vammaisia, pitkäaikaissairaita ja pitkäaikaistyöttömiä, joiden työkyky on alentunut. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa osatyökykyisyyden syy, työ ja työn vaatimukset. Yleisimmät työkyvyn heikentymisen syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. STM:n mukaan osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Henkilö voi olla kykenemätön johonkin työhön, mutta toisaalta hänelle soveltuvassa työssä pärjätä hyvin. Tämän vuoksi osatyökykyisyys on sidoksissa tehtyyn työhön. Työkyky vaihtelee elämän eri vaiheissa. Työkyky liittyy työsuorituksiin ja työntekijän tekemään työhön. Työkykyinen, työkyvytön vai osatyökykyinen -sivuston mukaan henkilöllä voi olla sairaus tai vamma, mutta se ei suoraan tarkoita sitä, että henkilö olisi osatyökykyinen. Työn muokkauksella ja erilaisilla järjestelyillä voidaan usein vaikuttaa siihen, miten henkilö selviytyy työstään. Kun osatyökykyisellä on hänelle soveltuva työ, hän ei ole enää osatyökykyinen vaan työkykyinen.

Työkyvyn ongelmat koskettavat isoa joukkoa suomalaisia ja toisaalta työllisyys lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Opiskelemme kuntoutuksen ohjaajiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kuntoutuksen ohjaajina voimme tukea ihmisten työkykyä miettimällä työn haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia.

Palkkatuki työllistymisen tukena

Osatyökykyisten kanssa työskentelevän on tärkeää kouluttautua ja päivittää tietojaan ajantasaisiksi heidän työllistymiseensä liittyen. Työskentelyssä tulee huomioida osatyökykyisen osaaminen ja haluaminen työllistyä eikä keskittyä liikaan rajoitteisiin ja rajoittaviin tekijöihin. Kuntoutuksen ohjaajina meidän on hyvä tarjota asiakkaille mahdollisuus kokeilla työelämää, eikä ohjata suoraan eläkkeelle tai helpotettuihin ratkaisuihin. Siten kuntoutuja saa oman kokemuksen siitä, pystyykö työskentelemään ja millä tavoin.

Kaikilla työnantajilla ei ole tietoa osatyökykyisten työllistämisestä, ja he eivät välttämättä ole tietoisia palkkatuesta, jota he voivat saada palkatessaan osatyökykyisen tai muuten vaikeasti työllistyvän henkilön. Palkkatuki on harkinnanvarainen, työnantajalle kohdistettu taloudellinen tuki työntekijän palkkakustannuksia varten. Työnantajia voivat olla yritykset, yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät sekä kotitaloudet. Työnantaja voi saada palkkatukea TE-palveluilta tai kuntakokeilusta. Palkkatukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun palkattavalla työntekijällä on vamma tai sairaus, joka vaikuttaa tehtävässä selviytymiseen. Tukea myönnettäessä arvioidaan, kuinka kyseinen palkkatukityö edistäisi työntekijän työllistymistä tai parantaisi ammatillista osaamista. Palkkatuen määrä ja kesto määräytyvät palkattavan henkilön työttömyyden keston mukaan, ja tuki voi olla 30–100 % palkkakustannuksista. Palkkatuki keinona voi hyvinkin madaltaa työnantajan kynnystä palkkaukseen, koska taloudellinen riski pienenee huomattavasti. Palkkatukeen on tekeillä myös uudistus, joka astuu voimaan 1.1.2023. Uudistuksessa muun muassa palkkatuen myöntämisperusteita yksinkertaistetaan sekä maksatusprosessia nopeutetaan. Uudistuksen tavoitteena on houkutella erityisesti yrityksiä palkkaamaan työttömiä työnhakijoita palkkatuella nykyistä enemmän.

Osatyökykyisten osallisuutta edistäviä hankkeita

Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi, osatyökykyisestä työkykyiseksi julkaisun mukaan Suomessa osatyökykyisten osallisuus työmarkkinoilla on yksi yhteiskuntapoliittisista tavoitteista ja sitä on edistetty erilaisin hankkein. Vuodesta 2013 lähtien osatyökykyisyyden edistämishankkeita on jatkettu jokaisena hallituskautena. Hankkeita ovat olleet muun muassa Osatyökykyiset työssä -ohjelma (Osku-ohjelma) vuosina 2013–2015, OTE – Osatyökykyisille tie työelämään -hanke 2015–2018 ja Työkykyohjelma 2020–2023.

Osku-ohjelman aikana pyrittiin toimintatapamuutoksiin sekä lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Ohjelmassa tehtiin ehdotuksia lainsäädännön muutoksista ja näin palvelujärjestelmät ja etuudet vastaisivat paremmin osatyökykyisten ihmisten tarpeita. Osku-ohjelman aikana toteutettiin myös Työluotsi-koulutusta, joka myöhemmin jatkui työkykykoordinaattori koulutuksella. OTE-hankkeessa tavoitteena oli parantaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla, jotta he voisivat jatkaa työssä ja myös työllistyä paremmin. Tavoitteena oli myös muuttaa asenteita työelämässä myönteisemmiksi monimuotoista työelämää kohtaan. Työkykyohjelman tavoitteiksi tulivat osatyökykyisten työttömien sekä pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja työssä pysymisen tukeminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuuden vahvistaminen.

Osatyökykyiset työelämään asennemuutoksella?

On valtavan hienoa, että hallitus on omilla toimillaan ja budjetoinnillaan tehostanut viime vuosina erityisesti osatyökykyisten polkuja erilaisin työkykyohjelmin ja hankkein. Me opiskelijat olemme kuitenkin lukeneet paljon kommentteja myös yhdestä tärkeästä asiasta, jota mikään budjetti ei korjaa; asenteet. Kuinka saisimme häivytettyä työnantajien pelot ja ennakkoluulot osatyökykyisen työntekijän palkkaamisen osalta? Asennemuutosten korjausta kohden on jo otettu askelia mm. käsitteitä tarkastelemalla. Käsitteet luovat mielikuvia, joten niillä on myös vaikutusta ajatteluun ja asenteisiin.

Aiemmin osatyökykyisiä luonnehdittiin vajaakuntoisina. Tuo käsite kohdentuu paljon rajoitteisiin eikä sinänsä tuo työkykyä esiin lainkaan. Vajaakuntoisuuden rinnalle otettiinkin uusi ohjaava käsite, osatyökykyinen. Osatyökykyisyys on askel positiivisempaan suuntaan, mutta keskittyy edelleen vahvasti rajoitteisiin. Nyttemmin osatyökykyisyyttä on luonnehdittu myös nimellä täsmätyökykyinen. Täsmätyökyky nimikkeenä ohjaa ajatusta entistä positiivisempaan suuntaan. Nimikkeen käytöllä tavoitellaan jäljellä olevan työkyvyn ja osaamisen tuomista näkyvämmäksi, samalla halutaan ikään kuin herätellä työnantajia huomioimaan myös tämä työnhakijapotentiaali työvoimaa rekrytoidessa.

Työnantajien verkosto avuksi osatyökykyisten työllistämiseen?

Nykyajan työelämä painottuu paljon tehokkaaseen kasvuun ja kehitykseen, ja työntekijöiltä puolestaan odotetaan täyttä omistautumista, tehokkuutta ja itseohjautuvuutta. Tämä on yhtälö, johon käsite osatyökykyisyys istuu huonosti. Työelämässä etenkin on kuitenkin myös pulaa osaajista. Työvoimapulaa on mm. sosiaali- ja terveysalan, sekä kone- ja metallialan työntekijöistä.

Pitkään on jo pohdittu, mikä olisi oikea ja tehokas tapa rohkaista työnantajia ns. katsomaan laatikon ulkopuolelle. Olisiko jonkinlainen työnantajien oma kokemusverkosto painoarvoltaan riittävän merkittävä? Työnantajat voisivat jakaa verkostossa kokemuksiaan ja oppia sekä rohkaistua niistä. Yritykset “puhuvat samaa kieltä.”

Jokainen meistä voi elämässään kohdata haasteita, jotka vaikuttavat työkykyyn väliaikaisesti tai pysyvästi. Haasteista huolimatta kyvykkyys jatkaa työelämässä ei täysin katoa. Voisiko osatyökykyisten potentiaalin huomioiminen vahvemmin työmarkkinoilla olla avuksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan ongelmiin?

Kuntoutuspäivillä 2022 esittelyssä tehoa osatyökykyisten työllistymiseen laadukkaalla työnantajayhteistyöllä. Tule kuulemaan lisää paikan päälle. Katso koko ohjelma tästä: www.kuntoutuspaivat.fi/ohjelma

Kirjoittajat

Jonna Kiviniemi, Meri Ilmonen ja Riikka Myllyntaus, kuntoutuksen ohjaajaopiskelijat Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

THL: Iisisti töihin -opas

Työkykyinen, työkyvytön vai osatyökykyinen

Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi, osatyökykyisestä työkykyiseksi (pdf)

Akava: Hyvää tarkoittavat tukitoimet osatyökykyisille vievät toisinaan kauemmas työelämästä

TE-palvelut: TyöDesign – osatyökykyisten työhönvalmennus

Duunitori: Palkkatuki

Työttömien Keskusjärjestö: Tietoa palkkatuesta ja työkokeilusta