Järjestöt ovat tärkeässä roolissa kuntoutuksessa tarjoten ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta. Järjestötoiminta voi tarjota kuntouttavaa työtoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, sopeutumisvalmennuskursseja, vertaistukea kuntoutujalle sekä läheisille, tukihenkilötoimintaa, tukea arjessa selviytymiseen ja elämänhallintaan sekä ohjausta kuntoutushakemusten kanssa.

Järjestöjen vahvuutena ovat kohdennettu tietotaito ja erityisosaaminen osaamisaluettaan kohtaan, kuten tietty sairaus, vamma tai elämäntilanne. He pystyvät tarjoamaan ajantasaista tietoa, sekä palveluita kuntoutujan tilanteeseen pitkän kokemuksensa avulla. Toiminnassa ihmisen hyvinvointi on tärkeintä. Monipuolinen palveluntarjonta ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa mahdollistaa kuntoutujalle uusien näkökulmien ja oivalluksien syntymisen. Kaikille avoimien matalan kynnyksen palveluiden kautta osallistuminen järjestöjen toimintaan on helppoa.

Kehittämishankkeissa tehtävä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa mahdollistaa kuntoutuksen kentän kehittämisen toimivammaksi huomioiden kuntoutujan hyvinvoinnin. Kuntoutujalla on mahdollisuus vaikuttaa järjestöjen kautta häneen liittyviin asioihin ja saada äänensä kuuluviin. Lisäksi järjestöt toimivat tärkeässä roolissa palveluntarjoajana.

Yhteisöllisyys ja vertaistukitoiminta auttavat uudessa elämäntilanteessa

Järjestöjen toiminta luo yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, jolloin kuntoutuja tuntee kuuluvansa osaksi ryhmää ja tulee kuulluksi pystyessään keskustelemaan mieltä painavista asioista. Kuntoutuja voi keskustella ammattilaisten ja muiden osallistujien kanssa. Toiminnassa kuntoutuja tutustuu uusiin samassa tilanteessa oleviin ja saa tukea arkeensa. Järjestöt tarjoavat ajantasaista tietoa ja apua, sekä vertaistukea kuntoutujalle ja hänen läheisilleen.

Varsinkin vertaistuen saaminen on tärkeää, sillä samaa kokeva voi ymmärtää tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia paremmin kuin tilanteen ulkopuolinen. Koulutetut kokemusasiantuntijat tuovat oman lisänsä selviytymisprosessiin kertomalla oman tarinansa kuntoutuksen tiellä.

Järjestöjen ihminen ensin -arvomaailma ja voittoa tavoittelematon toiminta mahdollistavat, ettei toiminnan päätavoitteena ole taloudelliset seikat ja sen kautta tulevat päämäärävaatimukset. Voittoa tavoittelevan toiminnan heikkoutena on järjestöjen riippuvuus rahoituspäätöksistä ja palvelutilaajista, jolloin hyväkin toimintamalli voi yllättäen loppua, jos jatkorahoitusta ei myönnetä. Kuntoutujalle epävarmuus pitkäaikaisen tuen jatkumisesta voi tuntua haastavalta. Kuitenkin rahoitukset takaavat laadukkaan toiminnan, koska järjestöjen tulee raportoida hyvin tarkasti tuloksistaan. He pystyvät myös nopeasti rahoituksen saatuaan toteuttamaan ja testaamaan uutta toimintaa, toisinkuin kuntasektorilla, jossa päätöksien tekeminen ja uuden toiminnan aloittaminen on hitaampaa.

Sopeutumisvalmennus auttaa sopeutumaan uuteen arkeen

Järjestöjen järjestämää toimintaa ovat sopeutumisvalmennus, kuntouttava työtoiminta, kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta ja erilaiset hankkeet. Kuntoutuja tai kohderyhmään kuuluva voi hakeutua toimintaan tai hänet voidaan ohjata esimerkiksi Te-palveluiden kautta. Sopeutumisvalmennuskurssit tarjoavat apua, tukea ja tietoa uuteen arkeen. Sopeutumisvalmennusta tarjotaan sekä kuntoutujalle, että läheisille.

STEA (sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) on linjannut vuonna 2021, että sopeutumisvalmennus – nimitys poistuu STEA:n rahoittamista sopeutumisvalmennuksista, jotta ne ovat selkeämmin erotettavissa Kelan järjestämistä lääkinnällisistä sopeutumisvalmennuksista. Järjestöjen toiminnan rahoittaminen jatkuu, mutta jatkossa kurssien nimet kuvaavat paremmin kohderyhmiä ja kurssien sisältöä. Esimerkiksi Yhteisömedian kurssikalenterissa kurssit ovat kuvattu hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviksi. Linjauksen myöstä järjestöillä on paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa vastaamaan kuntoutujien tarpeita. Yhteisömedian kurssikalenterissa lisää tietoa järjestöjen järjestämistä kursseista.

Kuntouttavasta työtoiminnasta rytmiä arkeen ja työelämätaitojen kehittämistä

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jonka järjestäminen on kunnan vastuulla. Se on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät pysty osallistumaan muihin Te-palvelun järjestämiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta tukee elämänhallintaa luoden rytmiä ja toimintaa arkeen, sekä työelämä- ja opiskelutaitojen kehittymistä. Toiminta sisältää yksilö- ja ryhmävalmennusta.

Koronapandemian aikana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin kuntoutuja voi osallistua toimintaan paikan päällä sekä etäyhteydellä. Yhteisömedian tammikuussa 2022 teettämässä kyselyssä selvitettiin Kuntoutussäätiön Digipajan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden kokemuksia hybriditoiminnasta. Hyvinä puolina nähtiin siirtymiin liittyvien haasteiden vähentyminen, sekä toimintaan osallistuminen kipeänä. Haasteina koettiin kotoa poistumiseen liittyvien vaikeuksien lisääntyminen, sosiaalisten kontaktien väheneminen sekä keskittymisvaikeus etätilanteessa. Lue koko kysely tästä.

Opiskelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ohjaajaksi, ja olen työharjoittelupaikkoja hakiessani huomannut, että kuntouttava työtoiminta on usein järjestöjen järjestämää työpajatoimintaa. Työpajoissa hyödynnetään erilaisia luovia menetelmiä, kuten valokuvausta, kädentaitoja tai musiikkia. Luovat ja toiminnalliset menetelmät toimivat hyvin jäänmurtajana uusissa tilanteissa, tunteiden ilmaisussa, sekä vuorovaikutuksen syntymisessä, jolloin toiminnan avulla osallistujat voivat käydä keskustelua keskenään tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön Digipajalla pääsee oppimaan muun muassa koodausta, 3D-mallinnusta sekä kuva- ja tekstisisällön tuottamista erilaisissa projekteissa.

Kuntoutuspäivillä 2022 esittelyssä järjestöjen työllistymispalvelujen innovaatioita ja vaikuttavuutta yhteistyössä kuntoutuskeskus KUVE. Tule kuulemaan lisää paikan päälle! Katso koko ohjelma tästä.

Lue myös edellinen blogikirjoitus tästä: Monikulttuurisuuden kohtaaminen kuntoutuksen ohjaajan työssä

Kirjoittaja

Olen Riikka Myllyntaus, kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

Terveyskylä: Yhtistysten ja järjestöjen palvelut

STEA: Järjestöjen sopeutumisvalmennustoiminta

Kuntoutussäätiö: Kuntouttava työtoiminta

Kuntoutussäätiö: Kuntoutuspalvelumme