Tämän vuoden Kuntoutuspäivien teema on kutkuttava ”Kuntoutuksen monet kasvot – tekoälystä taiteeseen kaupunkiympäristössä”.

Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen on puhuttanut viime aikoina laajalti. Teknologian nähdään helpottavan resurssipulaa sekä tuottavan saavutettavampia kuntoutuspalveluita ihmisille. Teemaa valottaa filosofi Maija-Riitta Ollila inspiraatiopuheenvuorossaan ”Tekoälyn suuria mahdollisuuksia”, jossa pohditaan aiheen eettisiä pulmakohtia. Teknologia voi tulevaisuudessa auttaa meitä monessa asiassa, mutta kenellä on moraalinen vastuu, kun algoritmit tekevät päätöksiä. Odotan innolla, millaisena Ollila näkee tekoälyn roolin paremman elämän toteuttamisessa.

Tekoäly-työryhmässä puolestaan pohditaan häivyttääkö botti inhimillisyyden asiakastyöstä tai voiko laitteeseen luottaa kuin ihmiseen. Voiko asiakkaiden arvostamaa inhimillistä kohtaamista ja läsnäoloa mikään korvatakaan? Työryhmä lupaa nykypäivää, visioita ja unelmiakin uuden teknologian mahdollisuuksista kuntoutuksessa.

Kuulisin mielelläni myös suomalaisia ja kansainvälisisiä tutkimustuloksia etäkuntoutusratkaisuista ja niiden vaikuttavuudesta. Voivatko etäkuntoutusratkaisut tuottaa alueellisesti tasa-arvoisempia kuntoutusmahdollisuuksia? Näitä teemoja valottaa kuntoutuksen uusia muotoja esittelevä etäkuntoutus-työryhmä, jonka ohjelmassa myös kokemuksia etäsopeutumisvalmennuksesta.

Mielenkiinnolla odotan projektipäällikkö Kari Halisen esitystä valtakunnallisesti ainutlaatuisesta liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymästä, Hippos2020, joka sijaitsee keskellä Jyväskylän kaupunkia. Alueelle on myös rakentumassa uusi Keski-Suomen sairaala Nova. Hippos2020 tarjoaakin erinomaiset puitteet liikunnan harrastamisen lisäksi kuntoutukselle. Erityisen hankkeesta tekee sen, että alue yhdistää erilaisten digitaalisten palveluiden avulla tieteellisen tutkimuksen ja liikkujan tarpeet. Eri toimijat, teknologinen ympäristö ja palvelut luovat alustan tiedon keräämiseen sekä analysoimiseen ja innovatiivisten menetelmien, tuotteiden ja palveluiden testaukselle sekä edelleen kehittämiselle. Tietoa omasta liikkumisesta tarjotaan kaikille, sillä jokainen tavallisesta liikkujasta huippu-urheilijaan voi hyödyntää palautetta urheilusuorituksistaan johtavien ammattilaisten johdolla, mikä kuulostaa erittäin lupaavalta.

Taiteellisista menetelmistä nostaisin esiin musiikin mahdollisuudet kuntoutuksessa, josta puheenvuoron pitää tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi Helsingin yliopistolta. Monella meistä on kokemusta musiikin rentouttavasta tai virkistävästä vaikutuksesta ja useat tutkimukset ovatkin osoittaneet musiikin mahdollisuudet useiden potilasryhmien hyvinvoinnin suhteen. Musiikin avulla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi psykiatristen tai muistisairaiden potilaiden mielialan tukemisessa. Taiteen, musiikin ja liikunnan hyödyntäminen osana kuntoutusprosessia on saanut vahvaa näyttöä ja on selkeästi myötätuulessa. Kulttuuristen menetelmien hyödyntämiseen keskittyvässä työryhmässä pohditaan, kuinka voisimme vielä paremmin hyödyntää ja arvioida tuloksia kuntoutuksesta, jossa sanat eivät ole pääroolissa vaan toiminta? Saamme nauttia myös kuntoutujien taiteellisesta esityksestä ja kuulla kokemuksista digiä ja taidetta yhdistävästä kuntoutuksesta.

Päiviltä odotan inspiroivia esityksiä, uusia tuttavuuksia ja mieleenpainuvia puheenvuoroja. Lupaamme tarjota Teille paljon enemmän kuin vain tekoälykästä tarinointia. Tervetuloa!

Kati Peltonen
Kuntoutuspäivien tuotantotiimi